VALTUUSTOALOITTEITA JA KANNANOTTOJA
VALTUUSTOALOITE, tuntiperusteinen päivähoitomaksu
16.6.2014 Heli Nurminen
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja lehteriyleisö
Hollolan kunnassa on tarkoitus ottaa käyttöön elokuun alussa hoitoaikaperusteinen päivähoitomaksu. Tämä uusi maksujärjestely on herättänyt paljon keskustelua päivähoidon kentällä. Hoitoperusteisessa maksuluokassa on kolme porrasta: enintään 84 tuntia, yli 84 - 125 tuntia ja yli 125 tuntia kuukaudessa. Esimerkkinä ne vanhemmat, jotka ennen ovat pystyneet järjestämään lapsen hoidon enintään kahdeksan tunnin hoitopäivänä, ovat nyt joutuneet valitsemaan täyden tuntimäärän ja tämän myötä myös täyden hoitomaksun. Tämä saattaa pidentää lasten hoitopäiviä merkittävästi ja se ei tietenkään ole lapsen edun mukaista. Sen lisäksi tämä kuormittaa myös paljon päiväkotien iltapainotteisen hoidon tarvetta. Olen tutustunut Liperin kunnan tuntiperusteiseen päivähoitolaskutukseen. Maksuluokkia siellä on seitsemän, mitkä ovat jakautuneet 70 - 210 h/kk välille. Hintahyvitys menee prosentuaalisesti. Liperissä tämä on tuonut eniten säästöjä vuorohoidossa ja perhepäivähoidossa. Perhepäivähoidossa hoitajien 40 tunnin viikoittainen työaika riittää ja tasoittumisvapaita syntyy erittäin vähän ja näin ollen varahoitoa ei tarvita. Päivätaloissa lasten hoitoajat ovat lyhentyneet ja iltapäivät rauhoittuneet ja näin ollen asetuksen mukainen henkilökunta on paikalla silloin kun lapsia on eniten. Tämä malli on oikeudenmukainen perheille, koska maksu menee käytetyistä tunneista.
Liperin kunnassa on myös käytössä kesäajan lomahyvityskäytäntö, jolloin on mahdollista saada heinäkuun lisäksi toinenkin kuukausi kesä-elokuun aikana maksuttomaksi, jos lapsi ei ole hoidossa. Tämä on vähentänyt kesähoidon tarvetta ja näin ollen mahdollistanut henkilökunnalle pitää palkattomia vapaita. Työntekijöitä, jotka eivät ole olleet halukkaita palkattomiin vapaisiin, on työllistetty soten puolella.
Näin ollen esitän, että Hollolan kunta ottaisi käyttöön päivähoidon laskutuksessa tämän Liperin mallin, jossa maksuluokkia on seitsemän ja kesäajan lomahyvitys on mahdollista saada myös muilta kuukausilta kuin heinäkuulta.
Hollolassa 16.6.2014
Heli Nurminen
VALTUUSTOALOITE, esiselvitys Hollolan, Kärkölän ja Hämeenkosken kuntien välillä tehtävästä kuntaliitoksesta
28.4.2014 Matti Siirola, Juha Rehula, Marja Engman, Tuulia Salo ja Harri Vinnamo Keskustan valtuutettuina sekä muista puolueista Jari Ronkainen, Jari Salminen, Mira Tiirikainen, Veli-Matti Tanhuva, Juhani Sirkiä, Anne Louhelainen, Timo Tuominen, Kati Palm, Hannu Siljander, Kristiina Vanhala-Selin, Seppo Rantanen, Erkki Arvila, Tatu Söyrilä, Ville Holopainen, Eero Virta, Tapani Ihalainen ja Salamat Masih
Me allekirjoittaneet esitämme, että Salpausselän kuntajakoselvityksen käynnissä olessa tulisi rinnalla suorittaa esiselvitys Hollolan, Kärkölän ja Hämeenkosken kuntien välillä tehtävästä kuntaliitoksesta. Tässä selvityksessä voidaan käyttää hyväksi nyt Salpausselkä kuntajakoselvityksessä aikaansaatua aineistoa. Edellytämme, että kunnanhallitus ryhtyy asiassa toimenpiteisiin välittömästi.
Jari Ronkainen, Jari Salminen, Mira Tiirikainen, Veli-Matti Tanhuva, Juhani Sirkiä, Anne Louhelainen, Timo Tuominen, Kati Palm, Hannu Siljander, Matti Siirola, Juha Rehula, Marja Engman, Tuulia Salo, Harri Vinnamo, Kristiina Vanhala-Selin, Seppo Rantanen, Erkki Arvila, Tatu Söyrilä, Ville Holopainen, Eero Virta, Tapani Ihalainen, Salamat Masih
VALTUUSTOALOITE, kouluruokailusta jäävä ylimääräinen ruoka myyntiin
11.11.2013 Kati Pölönen
Arvoisa herra puheenjohtaja, valtuuston jäsenet ja muut kuulijat!
Jyväskylässä on kokeiltu kouluruokailusta jäävän ylimääräisen ruoan myymistä linjastolta suoraan sitä haluaville ihmisille. Yhden henkilön lounasannoksen hinnaksi on asetettu 1, 5 euroa. Jyväskylässä kokeilu on ollut menestyksekäs monin tavoin. Esimerkiksi vanhukset ovat kokeneet mielekkääksi lähteä ruokailemaan lähelle ja samalla on tullut arkeen päivittäistä hyötyliikuntaa.
Olen saanut tietooni, että Hollolan kunnan koulukeittiöissä heitetään valtava määrä koskematonta ruokaa biojätteeseen joka koulupäivä. Saatu tieto oli niin vaikea ymmärtää, että varmistin asian useammalta taholta moneen kertaan. Vastaus oli aina sama. Koskematon samana päivänä valmistettu ruoka heitetään pois, jos viilennysjärjestelmät eivät ole riittävät. Tämänhetkinen tilanne on järjenvastainen ja moraalisesti hyvin arveluttava. On tärkeää, että asiaan saadaan muutos.
Ehdotankin, että Hollolan kunnan koulukeittiöissä on mahdollista ruokailla 1,5 euron hinnalla heti kouluruokailun päätyttyä reilun puolen tunnin ajan. Henkilöt voisivat ruokailla koulujen ruokaloissa.
Ehdotan myös, että kouluruokailulinjastolta voisi ostaa ruokaa kotiin vietäväksi 1,5 euroa/per yhden hengen annos. Kotiin vietävää kouluruokaa voisi ostaa omiin rasioihin tai ruokalasta saataviin annospakkauksiin. Kotiin vietäessä vastuu ruoan syömisestä pikaisesti tai kylmäketjun jatkumisesta jäisi ostajalle.
Ehdottamieni muutosesitysten vuoksi ei ruokaa tehtäisi yhtään sen enempää kuin aikaisemminkaan. Eli kouluruokailusta ylijäänyt ruoka tulisi myytäväksi.
Ruoan voisi maksaa koulun ruokalasta löytyvään säästölippaaseen. Kerralla voisi maksaa myös useamman ruokailun, jos tasarahaa ei löydy. Lipas voitaisiin tilittää kunnalle kahden kuukauden välein. Näin asiasta ei tule kenellekään suurta työtaakkaa ja jo valmistettu ruoka tulee hyötykäyttöön.
On tärkeää, että mikäli tällainen järjestelmä otetaan käyttöön kaikilla kouluilla, siitä tiedotettaisiin ihmisiä. Näin ruoan haaskaamisesta päästään mitä todennäköisimmin eroon.
Kati Pölönen
KANNANOTTO, Hollolan kuntastrategian visiosta
26.6.2013 Kati Pölönen
Arvoisa herra puheenjohtaja, valtuuston jäsenet ja muut kuulijat!
Kuntatalous on turbulenssissa. Valtio asettaa kunnille lisää velvollisuuksia uusien lakien myötä ja leikkaa rajulla kädellä Hollolankin kunnan taloudesta 5, 7 miljoonaa euroa valtionosuuksia vuoteen 2017 mennessä. Se on paljon se. Hollola tuottaa peruspalvelunsa niin hyvin kuin se on mahdollista. Se mikä tehdään, tehdään laadukkaasti. Minusta se on vastuullisen toiminnan perusta.
Kannatan toistaiseksi sitä, että Hollola pysyy itsenäisenä. Itsenäisyys takaa sen, että Hollolassa olevat ihmiset voivat päättää itselleen tärkeistä asioista. Tutkimustenkin mukaan hyvinvointi ihmisellä perustuu hyvin pitkälti siihen, että ihminen tulee kuulluksi. Kunnan itsenäisyys tukee tätä hyvinvointia.
Kaikesta tästä edellä mainitusta huolimatta mietin sitä, voidaanko visioon lisätä sana itsenäinen. Voimmeko ajatella mustavalkoisesti, asiaa miltei liiaksi yksinkertaistaen? Mielestäni ei. Miksi?
Toivon, että itsenäisyyden jatkuminen kunnassamme on mahdollista, mutta en ole ollenkaan varma, jos valtio jatkaa kuntia kurjistavalla linjalla, onko itsenäisyys enää vuonna 2025 mahdollista. Valtion asettamat lisävelvollisuudet ja valtionosuusleikkaukset ovat tuoneet nopeasti kuntataloudelle erityisen kovia paineita.
Jopa kuntatalouden asiantuntijoiden keskuudessa on keskusteltu täysin avoimesti siitä, että valtion asettamat uusien lakien tuomat lisävelvollisuudet kunnille tässä taloudellisessa tilanteessa ei ole ollut vastuullista valtakunnanpolitiikkaa. En ole ollenkaan varma, onko itsenäisyys mahdollista, mikäli kuntataloutta nopeasti kurjistava valtion politiikka pysyy samansuuntaisena.
Tällaiset kunnan itsenäisyyttä uhkaavat asiat eivät ole miellyttäviä. Vastuulliseen ja läpinäkyvään asioiden hoitoon kuuluu se, että epämiellyttävistäkin asioista on pystyttävä puhumaan myös kuntalaisten kuullen, realistisesti ja riskit huomioon ottaen. Hollola ei elä tyhjiössä.
Vaikka sanaa itsenäinen ei kirjata strategian visio-osaan, on sanomattakin aivan selvää, että kunnan itsenäisyydestä Hollolan kuntapäättäjät haluavat pitää kiinni niin pitkään, kuin se on kuntalaisten edun mukaista eli lakisääteiset peruspalvelut pystytään tuottamaan laadukkaasti.
Kati Pölönen
VALTUUSTOALOITE, koulukuljetukseen osallistumisesta omakustanteisesti, jos koulumatka on 4 - 5 kilometriä
12.9.2011 Kati Pölönen
Viimeisen valtuustoseminaarimme päivän päätteeksi sivistystoimenjohtaja Matti Ruotsalainen piti katsauksen uudesta koulukyydityskäytänteestä Hollolassa. Pidin Ruotsalaisen esitystä hyvänä, mutta jäin silti miettimään, kohtaako käytäntö ja todelliset inhimilliset tarpeet tässä kohtaa.
Ei kestänyt kauaakaan, kun sain sitten useita yhteydenottoja koulukuljetuskyydityksiin liittyen. Yhteydenotot eivät olleet millään lailla kevytkenkäiseen mukavuudenhaluun ja helppoon elämään perustuvia. Niiden takana oli todellisia ongelmia, joita eivät perheet pystyneet ratkomaan. Lasten koulupäivistä oli osalle kehkeytynyt matkoineen miltei yhdeksäntuntisia. Joidenkin lasten koulumatka ylsi piirua vaille kymmenkilometrisiksi, kun matkaa oli kuljettu molempiin suuntiin. Siinä voi olla lapselta voimat aika vähissä, kun kotiin tulemisen jälkeen on aika tarttua läksyihin.
Ehdotan, että koulukyydityksiä järjestettäessä tällä hetkellä koulukyydityksen ulkopuolella oleva oppilas, jonka koulumatka on 4 kilometristä viiteen, voi kulkea kunnallisissa koulukyydityksissä omakustanteisesti. Koulukyydeistä oppilas siis maksaa kunnalle.
Näin kenenkään koulumatkasta ei tule ylivoimaista, järjestely ei maksa kunnalle mitään muuta kuin organisointikulut, turvallinen koulumatka taataan ja alueellisesti erilaiset olosuhteet tulee huomioiduksi sekä kaikille tarjotaan sama palvelu.
Turvallista koulumatkaa ja voimia pikkulasten arkeen toivoen,
Kati Pölönen
VALTUUSTOALOITE, Toimintasuunnitelma, miten saada päteviä erityisluokanopettajia ja laaja-alaisia erityisopettajia Hollolaan
20.6.2011 Kati Pölönen
Olen huolissani siitä, että Hollolan kunnan erityisluokanopettajien ja laaja-alaisten erityisopettajien toimiin ei olla saatu koulutukseltaan päteviä erityisluokanopettajia tai laaja-alaisia erityisopettajia.
Sivistystoimenjohtaja Matti Ruotsalaiselta saamieni tietojen mukaan esimerkiksi Hollolan Kankaan erityiskouluun on lukuvuodeksi 2011 -2012 nimetty 11 erityisluokanopettajaa, joista vain 6 on päteviä koulutukseltaan. Pyöristettynä siis vain 55 prosenttia erityisluokanopettajista tässä erityiskoulussa on koulutukseltaan päteviä.
Parhaimmillaan erityisopetus on korjaavaa, syrjäytymistä ehkäisevää monitasoista rautaista ammattitaitoa, joka kantaa hedelmää vuosien saatossa. Laaja-alaisen erityisopettajan tai erityisluokanopettajan koulutus antaa toiminnallisesti erinomaiset edellytykset tähän haasteellisessa työssä toimimiseen.
Ehdotan, että Hollolan kunta tekee toimintasuunnitelman siitä, miten erityisluokanopettajien ja laaja-alaisten erityisopettajien toimet Hollolan kunnassa saadaan täytettyä koulutukseltaan pätevillä henkilöillä. Toimintasuunnitelman lisäksi tilannetta tulee seurata tulevien viiden vuoden aikana vuosittain eli mitataan sitä, miten tavoite ollaan saavutettu.
Laaja-alaisten erityisopettajien ja erityisluokanopettajien ammattitaitoa suuresti kunnioittaen,
Hollolan valtuustosalissa 20.6.2011 Kati Pölönen
Sivistyspuolen tuntikehysasiaa
15.11.2010 Kati Pölönen
Sivistyspuolen tuntikehys antaa raamit perusopetukselle. Tuntikehyksestä riippuu se, millaiset toimintaedellytykset perusopetukselle annetaan. Tuntikehyksestä kun leikataan, ryhmäkoot yleensä suurenevat ja tukiopetukseen suunnatut resurssit vaarantuvat. Lain mukaan lapsella on oikeus saada tukiopetusta, jos hän sitä tarvitsee. On resursseja tai ei. Opetuksen tarve ei katoa mihinkään, vaikka tuntikehyksestä leikattaisiinkin. Kaikki se, mikä jää perusopetuksen puitteissa vajavaiseksi, valuu suoraan laskuksi erityisopetuksen huomattavasti kalliimpaan laariin. Erityisopetusta kun annetaan pienemmissä oppilasryhmissä. Laaja-alaista erityisopetusta esimerkiksi annetaan usein kerrallaan 1 – 3 oppilaalle.
Onkin menettelytapakysymys, miten haluamme tarjota kasvaville hollolalaisille nuorille versoille mahdollisimman laadukkaan perusopetuksen. Haluammeko toimia ongelmia ennaltaehkäisevästi vai muistuttaako päätöksemme seuraukset yllättävien tulipalojen jatkuvaa sammuttamista, joiden loppua ei näy horisontissa? Hyvin hoidettu ja resursoitu perusopetus antaa lapsen kasvutaustasta riippumatta erinomaiset mahdollisuudet lapsille ja nuorille tasa-arvoisuutta edistävään koulutukseen. Kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus oppia ja saada kasvunsiemeniä elämänmittaiselle matkalle. Toisin sanoen kannatan valtuutettu Kiisken ehdotusta muutoksesta talousarvion kohtaan sivistyspalvelut, yleissivistävä peruskoulutus.
Laadukas perusopetus ennaltaehkäisee kalliita ongelmia ja edistää tasa-arvoisuutta! Vastuullista ja ennaltaehkäisevää päätöksentekoa toivoen,
Kati Pölönen
VALTUUSTOALOITE, Oma Vammais- ja vanhusneuvosto Hollolaan
7.12.2009 Tuulia Salo
Yksittäinen hyvinvointiyhteiskunnan, niin myös Hollolan, tulevaisuutta varjostava asia on väestön ikääntyminen. Viime vuoden lopussa Hollolassa oli runsaat 3 200 yli 65-vuotiasta kuntalaista, joka 14,7 % kunnan väestöstä ja luku on kasvamassa, kuten tiedämme.
Yhteiskunnan vanheneminen nähdään jatkuvasti avun tarpeen lisääntymisenä ja rahoituskriisinä. vanhuuden ja ikääntymisen tarpeita tarkastellaan pelkästään terveys ja lääketieteellisin kysymyksin sekä vanhustenhuollon rakenteiden tarkastelulla.
Eläkkeelle siirtyminen ei välttämättä merkitse "tosivanhuuden" alkamista. Tulevaisuudessa on paljon eläkeläisiä, jotka pärjäävät omillaan ja selviävät omatoimisesti kotonaan asuen. He turvautuvat tarvittaessa toimiviin avopalveluihin, joten ikääntyvän väestön terveyteen ja omatoimisuuteen kannattaa panostaa. Avovaltaisemman palvelujärjestelmän luominen ei onnistu vain sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpitein, vaan tarvitsemme muutosta paljon laajemmin, muun muassa esteettömämpää yhdyskuntaa rakentamalla.
Ihmisten eliniän pidentyessä ja toimintakyvyn parantuessa myös ikääntyneillä tulee olla mahdollisuus toteuttaa sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia aktiviteetteja ja toimia yhteiskuntansa ja lähiyhteisönsä hyväksi. Kunnallinen vanhusneuvosto on yhteistyöelin, joka toimii ikäihmisten, kunnan viranomaisten, vanhus- ja eläkeläisjärjestöjen sekä muiden ikäihmisten parissa. Ensimmäiset vanhusneuvostot perustettiin Suomeen 1996 ja viime vuoden lopussa 229 kunnassa oli oma vanhusneuvosto.
Oivan nykyinen Läntisen perusturvapiirin vanhus- ja vammaisneuvosto käsittelee Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen vanhusten ja vammaisten asioita. Eläkeliiton Päijät-Hämeen piirikokouksen kannanotossa sanotaan, että: "Oivan nykyisellä vanhus- ja vammaisneuvostolla ei ole edes teoriassa todellista mahdollisuutta kuunnella haja-asutusalueiden ikäihmisten tarpeita eri kunnissa. Neuvosto kokoontuu vain kaksi kertaa vuodessa Hollolassa. Kustakin kunnasta siinä on kaksi edustajaa, toinen eläkeläis- tai vammaisjärjestöstä ja toinen kunnan hallinnosta. Kun alue on laaja ja ongelmat monisyisiä, nykyisessä järjestelmässä ei ole todellisia resursseja ongelmien käsittelemiseen." Sama asia on todettu myös Hollolan eläkeyhdistysten kannanotoissa.
Esille nousee paljon sellaisia asioita, joita nykyinen järjestelmä ei palvele ja joissa ikäihmisiä tulisi kuulla. Monet ikäihmisiä koskevista asioista ovat myös usein hyvin kuntakohtaisia ja oman kunnan päättävissä elimissä ratkaistavia kysymyksiä. Ikäihmiset ovat oman elämäntilanteensa erityisasiantuntijoita, kuulkaamme heitä, jotta kunta olisi parempi paikka meille kaikille elää.
Vanhusneuvostolla on merkittävä rooli ikäihmisten elämänlaatua kehitettäessä. Koska Hollolan kunnan strategiassakin lukee: "Toteutamme ennakoivaa suunnittelua" niin ottakaamme huomioon ikäihmisten tarpeet ja toiveet ja toteuttakaamme myös heidän kohdallaan ennakoivaa suunnittelua, jotta he voisivat elää yhä pidempään omatoimisina omissa kodeissaan. Ennakoivalla toiminnalla myös ikäihmisiä koskevissa asioissa saavutetaan taloudellista etua puhumattakaan sen inhimillisistä vaikutuksista.
Eduskunnassa on tehty aloite vanhusneuvostojen lakisääteistämisestä. Laki tullee voimaan 2011.
Hollolassa on ollut vanhusneuvosto käytössä aiemmin ja nyt voitaisiin lähteä uudelleen liikkeelle ns. vanhan mallin mukaan, joten ehdotan, että: Hollolan kuntaan perustetaan oma vammais- ja vanhusneuvosto.
Terveisin Tuulia
YHTEISÖLLISYYTTÄ TULISI TUKEA KUNTAPÄÄTÖKSENTEOSSA
19.10.2009 Kati Pölönen Valtuustosalissa
Arvoisa herra puheenjohtaja, valtuuston jäsenet ja muut kuulijat!
Tutkimusprofessori Matti Rimpelä on vuonna 2009 luennoinut lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvistä asioista ja hän on tullut seuraaviin tuloksiin:
Palvelutarpeessa painottuvat nykyään erilaiset lasten häiriöt. Hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen tähtäävät palvelut jäävät pahoinvointimenojen rinnalla taka-alalle.
Tutkimusprofessori muistuttaakin, että kaikki tämä on tullut palvelujen tuottamisen näkökulmasta erittäin kalliiksi. Esimerkiksi lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon tarve on lähes kaksinkertaistunut Rimpelän mukaan vuosien 1995 – 2005 välillä. Pahoinvointikustannukset ovat siis kasvaneet räjähdysmäisesti reilun kymmenen vuoden aikana. Olemmeko yhtään ottaneet opiksemme edellisestä lamasta?
Rimpelän mukaan hyvinvointi muodostuu hyvin pitkälti siitä, että yhteisön jäsenet tuntevat toisensa ja ovat keskenään vuorovaikutuksessa. Tutkimusprofessorin mukaan näitä seikkoja tulisi huomioida myös kuntasektorilla, kun pohditaan palvelujen tuottamista. Yhteisöllisyyttä tulisi siis tukea myös päätöksenteossa, koska se lisää merkittävästi ihmisten hyvinvointia. Pahoinvointi tulee kalliiksi.
Hollolan sivistyspuolen linjaus siirtää 5. – 6.luokkalaiset Maakansan oppilaat kouluun Salpakankaalle on merkittävä linjausehdotus. Vantaan kaupungin yhtenäiskoulua tai jonkun muun suuren kaupungin yhtenäiskoulukokemuksia ei voida verrata suoraan Hollolan sivistyspuolen linjausehdotukseen. Niiden välillä on merkittävä ero. Kaupunkialueella yhtenäiskoulun oppilaat muodostuvat noin kolmen kilometrin säteeltä koulusta asuvista lapsista. Yhtenäiskoulu kaupunkialueella ei siis millään tavalla ole este paikalliselle verkostoitumiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.
Hollolan tilanteessa yhtenäiskouluun Maakansan kyliltä saapuvat lapset asuisivat niin kaukana toisistaan, että välimatkat eivät millään tavalla tue vahvaa paikallista verkostoitumista.
Linjauksen yhteydessä ollaan siis alas ajamassa kolmasosaa Maakansan vireästä kyläkouluverkostosta.
Tämä onkin arvokysymys. Nähdäänkö paikallisesti vahvat vireät kylät säilyttämisen kannalta arvokkaina? Jos alakoulun opetusta supistetaan näin merkittävästi kylillä, on vääjäämätöntä, ettei tontit enää tee kauppansa Hollolan Maakansan kylillä. Tähän asti viriili ja vahva maaseutuidentiteetti on ollut ehdoton Hollolan vetovoimatekijä. Jos Maakansan puolella menee tällainen linjaus läpi, voimme varmasti vain jäädä odottelemaan vastaavaa rakennemuutosta Vesikansan puolelle.
Sivistyspuolen linjauksessa ei ole ollut esitettävänä tarkkoja yksityiskohtaisia laskelmia suunnitelmista. Yksittäisiin muutamiin lukuihin on valtavan vaikea ottaa kantaa, koska näitä investointilukuja ei olla tarkasti avattu. Matkakustannuksia ei olla esitetty. Faktat ovat varsin vähissä ottaen huomioon, että päätöksen seuraukset ovat erittäin pitkäkestoiset ja kohtalokkaat varsinkin kylillä asuvien näkökulmasta. Näin isosta linjauksesta päättäminen edellyttää lisätietoja tarkemmista kuluista, matkakuluista ja mahdollisista pahoinvointikuluista sekä vaikutuksista vireiden kylien tulevaisuuteen. Kannatan asian palauttamista uudelleen valmisteluun Taarastin esityksen mukaisesti.
Lapset nähdään kuntapäätöksenteossa valtavana menoeränä sen sijaan, että lapset nähtäisiin investointina tulevaisuuteen. Tällä hetkellä Hollolan sivistyspuolen menot yhtä oppilasta kohden ovat jo keskivertoa alhaisemmat. Voisiko päätöksentekomme tukea sosiaalista hyvinvointia häiriökeskeisyyden sijaan?
Hollolassa 19.10.2010 Kati Pölönen, Yhtenäiskoulun luokanopettaja
VALTUUSTOALOITE, Kevyenliikenteenväylä Hatsinantielle
20.4.2009 Kati Pölönen, Matti Siirola, Tuulia Salo, Jorma Pöyry, Atte Räsänen, Juha Rehula, Salamat Masih
Hollolan Kirkonkylälle ollaan suunnittelemassa paraikaa kevyenliikenteenväyliä. Suunnitelmasta on kuitenkin jätetty kokonaan pois koko Kirkonkylän kevyenliikenteen vilkkaimmin käyttämä pätkä eli Hatsinantien osuus Kirkkotien risteyksestä Uskilan koululle. Kevyttä liikennettä kulkee kyseisellä Hatsinantien osuudella runsaasti, koska lapset kulkevat tämän tienpätkän koulumatkaa tehdessään. Monet lapset kuljetetaan koululle autolla juuri sen takia, että koulumatka on kyseiseltä tieosuudeltaan niin kapea ja vaarallinen. Raskas kuljetuskalusto kulkee reitillä usein kovaa, jotta se pääsee Palkkilanmäen ylös. Oli keli sitten millainen tahansa. Koululaisen onkin usein väistettävä Hatsinantiellä moottoriliikennettä ojapenkereelle tien kapeuden vuoksi. Kevyenliikenteen kulkutilaa ei ole käytännössä juuri lainkaan.
Kesällä 2008 Hollolan Kirkonseudun kylätoimikunnalle tuli Hämeen tiepiiriltä kysely Kirkonseudun kevyenliikenteenväylien rakentamisen tärkeysjärjestyksestä. Kyseinen Hatsinantien pätkä oli kylätoimikunnankin mielestä tässä Tiepiirin kyselyssä Kirkonseudun tärkein tieosuus kevyenliikenteenväylälle.
Ehdotankin, että kyseinen tieosuus Hatsinantiellä Kirkkotien risteyksestä Uskilan koululle otetaan huomioon Kirkonseudun kevyenliikenteenväyliä suunniteltaessa ja toteutettaessa kevyenliikenteen merkittävän määrän sekä koulumatkojen keskeisimmän reitin turvaamisen vuoksi.
Hollolan valtuustosalissa 20.4.2009.
Turvallisen koulutien puolesta,
Kati Pölönen, Matti Siirola, Tuulia Salo, Jorma Pöyry, Atte Räsänen, Juha Rehula, Salamat Masih
VALTUUSTOALOITE, Sisälämpötilan laskeminen kunnan ylläpitämissä kiinteistöissä
20.4.2009 Kati Pölönen, Anna-Kaarina Taarasti, Mikael Lampenius
Ehdotan, että Hollolan kunnan ylläpitämien kiinteistöjen sisälämpötilaa lasketaan yhdellä asteella mikäli suinkin mahdollista. Yhden asteen sisälämpötilan laskemisella säästyy energiankulutuksessa tietolähteestä riippuen 5 – 6 prosenttia.
Hollolan valtuustosalissa 20.4.2009
Kati Pölönen, Anna-Kaarina Taarasti, Mikael Lampenius
VALTUUSTOALOITE, Ekopisteiden jätelajittelun monipuolistaminen
20.4.2009 Kati Pölönen, Matti Siirola, Mikael Lampenius, Tuulia Salo, Jorma Pöyry, Salamat Masih, Atte Räsänen, Juha Rehula, Anna-Kaarina Taarasti
Ehdotan, että Hollolan jo olemassa olevia ekopisteitä monipuolistetaan jätteidenlajittelu-mahdollisuuksiltaan niin, että jokaisesta ekopisteestä löytyy paperin, metallin, lasin ja paristojen kierrätysastiat. Näin kuntalaiselle tehdään helpommaksi ja yksinkertaisemmaksi jätteidenlajittelu, joka on erittäin olennainen osa ympäristönsuojelua.
Hollolan valtuustosalissa 20.4.2009.
Hollolan luonnon puolesta,
Kati Pölönen, Matti Siirola, Mikael Lampenius, Tuulia Salo, Jorma Pöyry, Salamat Masih, Atte Räsänen, Juha Rehula, Anna-Kaarina Taarasti
VIREITÄ KYLÄKOULUJA EI SAA SURKASTUTTAA
Kati Pölönen
Hollolan viime valtuustokaudella on tehty linjauspäätös, jonka perusteella Pyhäniemen koulua aletaan laajentaa ja samassa yhteydessä on päätetty, että Uskilan kouluun ei enää satsata. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että Kirkonseudun isojen oppilaiden opetusta tultaisiin keskittämään yhä enemmän Pyhäniemeen. Uskila ja Pyhäniemi kuuluvat samaan lähipalvelualueeseen. Nähdäkseni kyseisen kaltainen kehitys uhkaa vakavasti vireidenkin kyläkoulujen asemaa. Tätäkö me Hollolan päättäjät todella haluamme?
Hollolan kirkonseudulle on muuttanut runsaasti viime vuosien aikana lapsiperheitä ja kaavoitettuja tontteja on paljon. Nähdäkseni alueen asukkaille tuleekin tarjota tonttien lisäksi peruspalveluja. Sivistystoimesta saamieni lapsilukumäärien perusteella Uskilalla ja Pyhäniemellä on molemmilla erinomaiset edellytykset toimia elinkelpoisina yksikköinä tarjoten opetusta esikouluikäisestä kuudenteen luokkaan. Lapsista ei ole pulaa. Uskilassa alle peruskouluikäisiä eli vuosina 2003- 2008 syntyneitä on jo nyt 74 sivistystoimen listojen mukaan. Yleensä tämänkaltaiset listat vielä laahaavat jonkin verran jäljessä todellisista lapsilukumääristä. Tällä hetkellä Uskilan koulussa annetaan pääsääntöisesti opetusta neljänteen luokkaan saakka. Koulussa on nyt 68 oppilasta ja 13 esikoululaista eli yhteensä 81 lasta.
Lähipalvelualue-malliin siirtyminen on tuonut kouluille uutena tehtävänä esikouluopetuksen ja iltapäivätoiminnan organisoinnin, mikä on lapsen kannalta hyvä asia. Kyseisiin toimiin ei ole kuitenkaan varauduttu tilojen puitteissa, mikä luo haasteita monille eri tahoille. Uskilan koulun laajennuksen kakkosvaihe olisikin ratkaisu Kirkonseudun ja Pyhäniemen lähipalvelualueen käsinkosketeltavissa olevaan tilaongelmaan sekä Kastarissa asuvien oppilaiden epäselkeään koulualueeseen. Jos Uskilaa laajennettaisiin, mahdollistaisi se perusopetuksen jatkumisen koko alakoulun ajan lähipalveluna ja siten, ettei suuria kouluyksiköitä pitkien etäisyyksien taakse syntyisi. Samanaikaisesti lapsen koulupolku eheytyisi, kun hän saisi opiskella koko alakoulunsa samassa koulussa. Valtakunnallisella tasolla tätä eheää koulupolkua korostetaan yhä enemmän.
Uskilan koulun ensimmäinen laajennus jäi torsoksi sisäliikuntatilan puuttumisen ja opetustilojen vähäisyyden vuoksi. Kun Uskilan kouluun päätettiin muutamia vuosia sitten panostaa ja sitä jo kerran laajennettiin ns. ykkösvaiheella, tulisi Uskilan koulun laajennus toteuttaa nyt päätökseensä. Uskilan koulun laajennuksen kakkosvaihe tulisi toteuttaa mahdollisimman pikaisesti.
Olen tehnyt valtuustoaloitteen 9.3.2009 siitä, että Uskilan koulun laajennuksen kakkosvaihe toteutetaan vuoden 2010 aikana. Jotta kyseinen hanke toteutuisi, tulisi jo aikaisemmin tehtyjä päätöksiä uskaltaa arvioida uudelleen ja kriittisesti. Tilaongelmien ratkaisuna jos päädytään kehittämään vain valtavia suuryksiköitä, on edessä vääjäämättä alueellisesti epätasa-arvoinen Hollola.
Kati Pölönen, Luokanopettaja, KM
VALTUUSTOALOITE, USKILAN KOULUN LAAJENNUS TOTEUTETTAVAKSI VUONNA 2010
9.3.2009 Kati Pölönen, Mikael Lampenius, Salamat Masih, Tuulia Salo, Tauno Mäkelä, Jorma Pöyry, Matti Siirola
Ehdotan, että Hollolan Uskilan koulua laajennetaan perusopetussuunnitelman toteuttamisen tarpeita vastaavaksi ja siten, että lapsi voi käydä koulunsa samassa koulurakennuksessa esikoulusta kuudenteen luokkaan. Uskilaan tarvitaan sisäliikuntatila, tietotekniikan luokka, 3 luokkaa ja terveydenhoitajan tila. Aloitteen toteuttaminen palvelisi Kirkonseudun lähialueen esikoululaisia, peruskoululaisia, iltapäiväkerholaisia sekä muita lähialueen asukkaita. Ehdotan siis Uskilan koulun laajennuksen kakkosvaiheen toteuttamista vuoden 2010 aikana.
”Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä oppilaanohjausta. Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.” Tämä on Perusopetuslain 30. pykälä.
Uskilassa ei ole perusopetussuunnitelman toteuttamiseen tarvittavia tiloja. Sisäliikuntatila ja tietotekniikan opetukseen tarvittavat tilat puuttuvat kokonaan. Koulun tilat ovat puutteelliset perusopetussuunnitelman toteuttamiseen, mikä loukkaa vakavasti lapsen perusoikeuksia.
Perusopetuslain 6.pykälä kuuluu näin: ”Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä.”
Jopa Kastarista asti koulukyyditään oppilaita Pyhäniemen kouluun. Sisäliikuntaan Uskilan koululaisia kuljetetaan muutamia yksittäisiä kertoja vuodessa Pyhäniemen koululle. Yksittäiset oppitunnit tarvittavassa tilassa eivät riitä opetussuunnitelmien toteutukseen. Opetussuunnitelma ei toteudu Uskilan koulussa liikunnan ja tietotekniikan osalta. Uskilan koulun lapset eivät saa heidän oikeuksiinsa kuuluvaa opetusta tilojen puutteen vuoksi.
Tekninen työ toteutuu opetussuunnitelman mukaisesti niin kauan kuin Uskilan koulun kivisiipi on käytettävissä. Kivisiivessä oleva tämänhetkinen esikoulutila on liian pieni, jos esikoululaisryhmä on iso. Esimerkiksi ensi syksynä esikoulun aloittaa Uskilassa 18 lasta kivisiiven tilassa ja se on aivan liian pieni tila niin isolle ryhmälle. Vanhan kivisiiven eli vanhan laajennuksen purkumaisemointi on Hollolan uusimmassa taloussuunnitelmassa kaavailtu vuodelle 2013. Lähipalvelualue -malliin siirtyminen on tuonut kouluille uutena tehtävänä esikouluopetuksen ja iltapäivätoiminnan organisoinnin, mikä on lapsen kannalta hyvä asia. Aiemmin kyseiset tehtävät on hoidettu päiväkotien toimesta. Näihin kyseisiin toimiin Uskilan koulussa ei ole kuitenkaan asianmukaisia tiloja tälläkään hetkellä.
Uskilan koulussa annetaan pääsääntöisesti opetusta neljänteen luokkaan saakka. Tällä hetkellä koulussa on 68 oppilasta ja 13 esikoululaista eli yhteensä 81 lasta. Viides- ja kuudesluokkalaiset yleensä kuljetetaan Pyhäniemeen. Koulun oppilasmäärä on kasvanut merkittävästi viimeisten vuosien aikana, minkä vuoksi tilanpuute on valtava.
Lapsiperheitä on muuttanut kirkonseudulle runsaasti ja kaavoitettuja tontteja on paljon. Alueen asukkaille tuleekin tarjota tonttien lisäksi peruspalveluja. Sivistystoimesta saamieni lapsilukumäärien perusteella Uskilalla ja Pyhäniemellä on molemmilla erinomaiset edellytykset toimia elinkelpoisina yksikköinä tarjoten opetusta esikouluikäisestä kuudenteen luokkaan. Lapsista ei ole pulaa. Uskilassa alle peruskouluikäisiä eli vuosina 2003- 2008 syntyneitä on jo nyt 74 sivistystoimen listojen mukaan. Yleensä tämänkaltaiset listat vielä laahaavat jonkin verran jäljessä todellisista lapsilukumääristä.
Tarvittavat lisätilat mahdollistavat perusopetussuunnitelman toteuttamisen lisäksi eri ikäisten harrastamisen lähellä, mikä luo pohjan paikalliselle verkostoitumiselle. Verkostoituminen puolestaan vähentää syrjäytymisen riskiä. Joidenkin lähteiden mukaan yksi syrjäytynyt voi maksaa yhteiskunnalle jopa miljoona euroa. Kirkonseudulta puuttuu kokonaan koko kylän yhteinen iso tila, jossa koulu ja muut yhteisöt voisivat järjestää juhlia ja tapahtumia. Laajennuksen toteutus olisi huokeampaa toteuttaa taloudellisen taantuman aikana, se työllistäisi ja edistäisi alueellista tasa-arvoa, kestävää kehitystä sekä kyläläisten yleistä hyvinvointia. Lapsen koulupolku eheytyisi, kun hän saisi opiskella koko alakoulunsa samassa koulussa. Valtakunnallisella tasolla tätä eheää koulupolkua korostetaan yhä enemmän. Pyhäniemen koulun laajennus ei tuo yhtään neliömetriä lisätilaa Uskilan koulun tarpeisiin; esikoululaisille, koululaisille, iltapäiväkerholaisille ja sisäliikkujille. Näin ollen Pyhäniemen koulun laajennusta ei voida pitää perusteluna Uskilan koulun laajennuksen eväämiseen.
Uskilan koulun laajennuksen kakkosvaiheesta päätettäessä toivon, että te valtuuston jäsenet otatte huomioon sen, että päätöksenne puoltaa lapsen oikeuksia perusopetukseen. Tätä oikeutta me emme mielestäni saa evätä lapsilta, edes taloudellisen taantuman takia. Ja jos joku epäilee kyseisen hankkeen tarpeellisuutta, toivon teidän tutustuvan Uskilan koulun tiloihin ja toimintaan paikanpäällä. Se voisi avata monien silmät näkemään, että tilastolukujen takana on todellinen tarve lisätilasta.
Hollolan valtuustosalissa 9.3.2009
Lapsen perusoikeuksien, vireän maaseudun ja Uskilan koulun puolesta,
Kati Pölönen, Mikael Lampenius, Salamat Masih, Tuulia Salo, Tauno Mäkelä, Jorma Pöyry, Matti Siirola
Keskusta Hollolassa
